Case: Outokumpu – Scope3.fi

1920‑luvulla perustettu Outokumpu metallien ja materiaalien alan edelläkävijä.

Ruostumattoman teräksen valmistajana Outokummun merkittävin Scope 3 ‑päästölähde on ostetut tavarat ja palvelut.
Vuonna 2024 Outokummun tuotteista 95 % valmistettiin kierrätysmateriaaleista. Outokummun sitoutuminen päästöjen vähentämiseen on selkeää.

Outokumpu on pitkään ollut metallien ja materiaalien alan edelläkävijä. Kestävän ruostumattoman teräksen ollessa sen toiminnan ydin, Outokummun tuotannon hiilijalanjälki on jopa 75 % pienempi kuin alan keskiarvo. Yrityksen strategiset päätavoitteet perustuvat kiertotalouteen, mikä tukee vihreää siirtymää ruostumattoman teräksen teollisuudessa. Vuonna 2024 Outokummun tuotteista 95 % valmistettiin kierrätysmateriaaleista. Outokummun sitoutuminen päästöjen vähentämiseen on selkeää. Pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, ja vuoden 2024 vastuullisuusraportissa Outokumpu asetti tavoitteekseen vähentää hiilidioksidipäästöintensiteettiään 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 tasosta.

Outokumpu ei ole vielä julkaissut erillistä raporttia, jossa sen Scope 3 ‑päästöt olisi listattu yksityiskohtaisesti. Niiden toteutumista voidaan kuitenkin arvioida vuosittaisesta vastuullisuusraportista. Vuoden 2024 raportissa Scope 3‑päästöjen keskeiset materiaalikategoriat on koottu ja käsitelty ilmasto- ja arvoketjuosuuksissa. Näitä ovat ostetut tavarat ja palvelut, polttoaineisiin ja energiaan liittyvät päästöt, jotka eivät sisälly Scope 1:een tai 2:een, toiminnassa syntyvä jäte, liikematkustus, jakelulogistiikka sekä myytyjen tuotteiden käyttö. Raportoimatta jätettyjä kategorioita ovat vuokratut omaisuuserät ja franchising-toiminta, koska ne eivät koske Outokumpua. Lisäksi raportissa todetaan, että päästöjä pääomahyödykkeistä, investoinneista, työntekijöiden työmatkoista ja hankintalogistiikasta ei raportoida, koska ne on arvioitu Outokummun kannalta epäolennaisiksi.

Ostetut tavarat ja palvelut

Ruostumattoman teräksen valmistajana Outokummun merkittävin Scope 3 ‑päästölähde on ostetut tavarat ja palvelut. Tuotanto perustuu suurelta osin ostettuun romuun, seosaineisiin ja muihin raaka-aineisiin. Outokumpu korostaa, ettäsen alhainen hiilijalanjälki perustuu korkeaan kierrätysmateriaalin osuuteen ja optimoituihin toimitusketjuihin. Vuonna 2024 yritys toi esiin ilmastoetuaan erityisesti materiaalivirtojen kautta: korkea kierrätyssisältö pienentää tuotteiden sisäisiä päästöjä verrattuna malmipohjaisiin teräsprosesseihin, ja tämä hyödyttää myös asiakkaiden Scope 3 ‑päästöjä.

Päästöt lasketaan toimittajilta saadun datan ja elinkaariarviointitietokantojen avulla. Suurin osa ylävirran päästöistäsyntyy raaka-aineista, joten Outokumpu tarvitsee toimittajiltaan ensikäden tietoja ja päästökertoimia. Jos toimittajakohtaista tai toimialan keskiarvotietoa ei ole saatavilla, käytetään ISO 14404 ‑standardin tai Ecoinventin tietoja. Muiden ostettujen tuotteiden päästöt lasketaan toimittajakohtaisilla päästökertoimilla aina kun mahdollista, kuten kalkin ja dolomiitin kohdalla.

Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät päästöt

Vuoden 2024 vastuullisuusviestinnässä Outokumpu korostaa älykästä energiankäytön vähähiilistämistä, erityisesti vähähiilisen sähkön hankintaa ja energiatehokkuutta. Polttoaineiden ylävirran päästöt lasketaan kirjallisuudesta saatavien päästökertoimien avulla, kuten JRC:n Well-to-Tank‑raportista tai terästeollisuuden yhdistysten kertoimista.

Outokummun painotus vähähiiliseen sähköön ja energiatehokkuuteen osoittaa, että tämä kategoria on huomioitu arvoketjuanalyysissä. Se tukee väitettä jopa 75 % pienemmästä hiilijalanjäljestä verrattuna alan keskiarvoon. Outokummun sähköntuotannon lähteet ovat pääosin ydinvoima, uusiutuvat energialähteet sekä fossiiliset polttoaineet ja turve.

Toiminnassa syntyvä jäte

Outokummun liiketoimintamalli on selkeästi kiertotalouteen perustuva: ruostumaton teräs valmistetaan 95-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista ja on täysin kierrätettävissä elinkaarensa lopussa. Yritys käyttää jätteenkäsittelylaitosten toimittamaa dataa. Ruostumattoman teräksen tuotannossa keskeisiä jätevirtoja ovat metallipitoiset sivutuotteet ja prosessijäämät, joista suuri osa palautetaan takaisin tuotantoon romuna, mikä vähentää jätteenkäsittelyn päästöjä.

Vuonna 2024 Outokumpu korosti jätteiden minimointia ja kierrätystä, mikä pienentää ulkoisen jätteenkäsittelyn, kuten kaatopaikkojen ja polton, päästöjä. Metalliteollisuudessa jätevirrat arvioidaan tyypillisesti jätevolyymien ja elinkaariarvioinnin päästökertoimien avulla. Outokummun korkea kierrätysaste tukee laajempaa kiertotalousstrategiaa.

Liikematkustus

Outokummun liikematkustuksen päästöt raportoidaan palveluntarjoajien kautta. Data sisältää auto-, juna- ja lentomatkustuksen päästöt. Raportit sisältävät matkustetut etäisyydet ja niihin liittyvät CO₂‑päästöt, jotka lasketaan tietokantojen päästökertoimilla.

Jakelulogistiikka

Outokumpu arvioi jakelulogistiikan päästöt tarkastelemalla valmiiden tuotteiden kuljetusta tuotantolaitoksilta asiakkaille. Päästöt lasketaan kuljetusmuodon (maantie, rautatie, meri, sisävesi, yhdistelmäkuljetus) ja tyypillisten kuljetusetäisyyksien perusteella. Euroopan logistiikassa käytetään Euroopan ympäristöviraston EEA Report 2/2022 ‑päästökertoimia, ja Yhdysvalloissa EPA:n julkaistuja kertoimia.

Vuoden 2024 logistiikkatutkimukset osoittavat, että Outokummun jakelupäästöihin vaikuttaa sen globaali jakeluverkosto, joka tukeutuu erityisesti merikuljetuksiin, rautatiekuljetuksiin ja maantiekuljetuksiin. Yritys arvioi eri kuljetusmuotoja päästövähennysmahdollisuuksien löytämiseksi, mikä vastaa GHG‑protokollan kategorian 9 määritelmää.

Myytyjen tuotteiden käyttö

Outokummun ruostumatonta terästä käytetään laajasti rakentamisessa, infrastruktuurissa, koneissa, kulutustavaroissa ja teollisuuslaitteissa. Koska ruostumaton teräs ei normaalissa käytössä tuota päästöjä, yhtenäistä käyttöaikaisen päästön kerrointa ei voida määrittää. Siksi Outokumpu ei raportoi yleisiä käyttöaikaisia päästöjä tuotteilleen.

Yritys raportoi ferrokromin tuotannossa syntyvän ja ulkopuolisille myytävän jätteenä syntyvän kaasun käytöstä aiheutuvat päästöt. Ne lasketaan kaasun hiilipitoisuuden perusteella ja ovat ainoat merkittävät käyttöaikaiset päästöt Outokummun tuotteissa. Tämä on linjassa GHG‑protokollan kategorian 11 ohjeistuksen kanssa.