Case: Koskisen – Scope3.fi

Puunjalostusyritys joka erikoistuu kestävään metsätalouteen valmistaen tuotteita mm. rakennusmateriaaleihin, ajoneuvojen ja lentokoneiden sisustuksiin, kiintokalusteisiin ja sisustuselementteihin.

Liiketoimintamalli perustuu “woodwise”-periaatteisiin ja yrityksen keskeisenä strategiana on kestävä kasvu.
Yritys tukee asiakkaitaan ilmastonmuutoksen kohtaamisessa palvelemalla eri asiakasryhmiään.

Koskisen on suomalainen puunjalostusyritys, joka erikoistuu kestävään metsätalouteen. Yritys valmistaa korkealaatuisia tuotteita rakennusmateriaaleihin, ajoneuvojen ja lentokoneiden sisustuksiin, kiintokalusteisiin, sisustuselementteihin, valaisimiin, koruihin, soittimiin ja urheiluvälineisiin. Toimimalla Suomessa ja Puolassa yritys asemoituu keskeiseksi toimijaksi kiertobiotaloudessa ja toimittaa pitkäikäisiä puutuotteita, jotka “varastoivat hiiltä vuosikymmeniksi”, useille eri teollisuudenaloille.

Yrityksen liiketoimintamalli perustuu “woodwise”-periaatteisiin ja yrityksen keskeisenä strategiana on kestävä kasvu. Asiakkaiden, tuotannon kehittämisen ja toiminnan arvostaminen näkyy siinä, että Koskisen tukee asiakkaitaan ilmastonmuutoksen kohtaamisessa palvelemalla eri asiakasryhmiään. Yritys pyrkii myös monipuoliseen kehitykseen kaikissa nykyisissä toiminnoissaan, erityisesti tuotekehityksessä sekä hankkeiden ja laajennusten tehokkaassa toteutuksessa. Koskisen sisällyttää woodwise-filosofiansa kaikkeen toimintaansa, keskittyen ihmisten ja metsän väliseen kumppanuuteen sekä puun todellisen arvon ymmärtämiseen luonnon, ihmisten, yhteiskunnan ja liiketoiminnan näkökulmista.

Koskisen laskee kasvihuonekaasupäästönsä GHG-protokollan Corporate Standard- ja Scope 3 -standardien mukaisesti. Yrityksen vuoden 2024 vastuullisuusraportti ja erillinen GHG Inventory Report sisältävät päästöt Scope 1-, 2- ja 3 -luokissa käyttäen OneClick LCA -työkalua ja toimialakohtaisia päästökertoimia. Yritys soveltaa hybridimenetelmää, jossa yhdistetään ensisijaista dataa (55 % Scope 3 -päästöistä) ja tieteellisesti perusteltua toissijaista dataa, ja tavoitteena on parantaa tarkkuutta tekemällä tiiviimpää yhteistyötä toimittajien kanssa. Koskisen erottuu suomalaisessa puuteollisuudessa läpinäkyvällä ja kattavalla Scope 3 -raportoinnillaan. Vuonna 2024 yritys raportoi päästöjä 9:ssä GHG-protokollan 15 kategoriasta kattaen sekä ylä- että alavirran toiminnot. Raportointi sisältää yksityiskohtaiset laskelmat ja biogeenisen hiilen sitoutumisen luvut kaikille Scope 3 -kategorioille — osoittaen johtajuutta arvoketjun vastuullisuudessa ja CSRD-vaatimusten mukaisuutta.

Ostetut tavarat ja palvelut

Ostetut tavarat ja palvelut muodostivat Koskisenin suurimman Scope 3 -päästölähteen. Laskennassa käytetään keskimääräisen datan menetelmää, jossa päästöt arvioidaan keräämällä tietoa massasta tai muusta relevantista yksiköstä ja kertomalla se kyseiseen toimintaan soveltuvalla keskimääräisellä päästökertoimella. Palveluiden päästöt arvioitiin rahamääräisen datan ja euro-pohjaisten päästökertoimien avulla. Merkittävin osa päästöistä syntyi raaka-aineista, pakkausmateriaaleista ja muista tuotannossa käytettävistä materiaaleista. Impregnoiduille liimapapereille ei löytynyt suoria päästökertoimia, joten paperin ja hartsin päästökertoimet yhdistettiin.

Pääomahyödykkeet

Samoin kuin ostettujen tavaroiden ja palveluiden kategoriassa, myös tässä kategoriassa päästöt laskettiin keskimääräisen datan menetelmällä. Kategoria kattaa koneiden, rakennusten ja infrastruktuuri-investointien päästöt. Koskisen raportoi merkittävän kasvun vuonna 2024 (15 962 tCO₂e vs. 9 942 tCO₂e vuonna 2022), mikä heijastaa uusia investointeja. Laskenta perustuu pääomahyödykkeiden keskimääräisiin päästökertoimiin GHG-protokollan ohjeiden mukaisesti.

Koskisenin päätös sisällyttää tämä kategoria osoittaa kypsyyttä Scope 3 -raportoinnissa, sillä monet yritykset jättävät sen pois datan monimutkaisuuden vuoksi. Läpinäkyvyys tukee pitkän aikavälin vähähiilisyystavoitteita ja investointien vastuullisuutta.

Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot

Koskisen arvioi polttoaineiden ja sähkön ylävirran päästöt kertomalla Scope 1- ja 2 -päästöt ylävirran päästökertoimilla (A1–A3-vaiheet). Laskelmissa huomioidaan myös siirtohäviöt (2 % Suomessa) sekä bioenergian ylävirran päästöt. Menetelmä noudattaa GHG-protokollan suosituksia ja ottaa huomioon maiden sähköntuotannon erityispiirteet, mikä parantaa tarkkuutta Suomen ja Puolan toiminnoissa.

Ylävirran kuljetus ja jakelu

Päästöt lasketaan keskimääräisen datan menetelmällä polttoaineenkulutuksen ja ajettujen kilometrien perusteella. Koskisen huomioi sekä Suomen että Puolan toiminnot ja olettaa, että puunkorjuun ja kuljetuksen päästöt sisältyvät jo kategoriaan 1. Tämä erottelu ehkäisee kaksoislaskentaa ja osoittaa sitoutumista tarkkaan, sijainti kohtaiseen dataan.

Toiminnassa syntyvä jäte

Päästöt arvioidaan jätemäärien massadatan ja keskimääräisten päästökertoimien perusteella sekajätteelle ja vaaralliselle jätteelle. Kierrätettyä jätettä ei raportoida erikseen. Vaikka päästöt ovat suhteellisen pienet (871 tCO₂e), Koskisen osoittaa huolellisuutta toiminnan sivuvirtojen huomioimisessa. Koskisen vanerituotteet valmistetaan luonnonmateriaaleista, uusiutuvista raaka-aineista ja korkealaatuisesta suomalaisesta koivusta vastuullisesti hoidetuista metsistä. Lisäksi lastulevyt valmistetaan sahanpurun ja vanerintuotannon sivuvirroista.

Liikematkustus

Yrityksellä on yksityiskohtainen erittely matkustustavoista ja -etäisyyksistä. Lentojen päästöt lasketaan DEFRA-menetelmällä matkatoimiston datan perusteella. Muut matkustustavat, kuten auto, laiva ja metro, arvioidaan keskimääräisten matkustusetäisyyksien avulla. Hybridimenetelmä tasapainottaa tarkkuuden ja käytännöllisyyden.

Työmatkaliikenne

Työmatkapäästöissä Koskisen olettaa kaikkien työntekijöiden kulkevan bensiinikäyttöisellä autolla. Keskimääräiset etäisyydet kotikunnista toimipaikoille arvioidaan ja kerrotaan kyseisen kulkumuodon päästökertoimella.

Alavirran kuljetus ja jakelu

Koskisen laskee tuotteiden toimitusketjun päästöt arvioimalla kuljetusmatkat ja käytetyt kuljetusmuodot. Menetelmä kattaa Suomen ja Puolan toiminnot ja perustuu tyypillisiin toimitusetäisyyksiin eri maihin. Tämä kategoria on yrityksen toiseksi suurin Scope 3 -päästölähde (38 165 tCO₂e). Laskentatapa noudattaa tunnustettuja parhaiden käytäntöjen standardeja ja tarjoaa luotettavaa dataa kuljetustehokkuuden parantamiseen ja asiakasyhteistyön vahvistamiseen.

Myytyjen tuotteiden loppukäsittely

Päästöt lasketaan myytyjen puutuotteiden massan ja keskimääräisten puujätteen päästökertoimien perusteella. Biogeeniset päästöt lasketaan manuaalisesti hiilipitoisuuden ja moolimassasuhteiden avulla. Hiilikädenjäljen (272 376 tCO₂e varastoitua hiiltä) erottaminen hiilijalanjäljestä noudattaa GHG-protokollaa ja EPD-standardeja.