Scope 3 -opas: Neuvoja ja työkaluja

Tällä sivulla olevassa oppaassa käsitellään Scope 3 -päästöjen määritelmää, niiden tunnistamisen ja vähentämisen periaatteita, sekä päästöjen seurannan tärkeyttä ja raportoinnin toteutusmahdollisuuksia. Lisäksi päästövähennysten toteuttaminen kytketään osaksi vihreän innovaation periaatteita. Läpileikkaava ajatus oppaassa on, että liiketoimintaa tehostetaan ottamalla yrityksen Scope 3 -päästöt aikaisempaa paremmin hallintaan.

Opas on osa MINCA-hankkeessa kehitettyä kolmivaiheista työkalukokonaisuutta, jonka tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan, seuraamaan ja vähentämään toimitusketjujen epäsuoria päästöjä (Scope 3). Lähestymistapa pohjautuu Green Supply Chain Management -ajatteluun, jossa yhdistetään liiketoiminnan kehittäminen, vastuullisuus ja vihreä innovaatio.

Kolme vaihetta muodostavat yrityksellenne välinekokonaisuuden Scope 3 -päästöjen vähentämiseen, jossa oppiminen ja käytännön soveltaminen etenevät askeleittain:

1) Opi perusteet
Työkalu 1: tekoälyavusteinen chatbot-keskustelutyökalu (etusivulla) Scope 3 -päästöjen ymmärtämiseen, jota täydentää tämä opas.

2) Tunnista & raportoi Scope 3 -päästöt
Työkalu 2: sovellus toimitusketjun päästöjen hahmottamiseen ja raportointiin. Työkalun käytön yhteydessä voit hyödyntää esim. seuraavia tietolähteitä:

• Climatiq Explorer – avoimista lähteistä koottu, ilmainen ja monipuolinen päästötietokanta
• Life Cycle Databases, GHG Protocol – kokoelma kolmannen osapuolen tietokannoista
• Traficom – päästölaskentaohjeistus tieliikenteen kuljetusten päästöjen arvioimiseksi Suomessa

Jos haluat tarkentaa yrityksesi päästökertoimin liittyviä laskentaperusteita tai näiden tietolähteiden käyttöä, voit kysyä niistä myös Työkalu 1:n Minca-avustajalta. Työkalu 1 auttaa hahmottamaan Scope 3 -päästöjen kokonaisuutta, tunnistamaan keskeisiä päästölähteitä sekä ymmärtämään, miten eri tietolähteitä voidaan hyödyntää laskennan ja raportoinnin tukena.

3) Vaikuta & kehitä
Työkalu 3: tekoälyavusteinen työkalu (etusivulla), joka sisältää käytännön esimerkkejä ja hyviä ratkaisuja pk-yrityksille.

Työkalua täydentää sivuston Case-kirjasto käytännön esimerkkeineen ratkaisuista päästövähennyksille.

Scope 3 -päästöt

Mikä on Scope 3?

Greenhouse Gas Protocol Corporate -standardi (GHG Protocol) on maailmanlaajuisesti käytetty hiilijalanjälkilaskennan standardi, jonka tarkoituksena on ohjata ja yhdenmukaistaa kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa yritysten toiminnassa.

Ilmakehään päätyviä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO₂), typpioksiduuli (N₂O), metaani (CH₄) ja CFC-yhdisteet.

Scope 3 -päästöt kuvaavat yrityksen toiminnasta aiheutuvia epäsuoria päästöjä, joita syntyy toimitusketjussa ja tuotteen elinkaaren eri vaiheissa, siis myös yrityksen oman toiminnan ulkopuolella. Näiden päästöjen tunnistaminen on tärkeää, koska ne muodostavat usein suurimman osan yrityksen kokonaispäästöistä.

Scope 1, 2 ja 3 -päästöjen kokonaisuus

GHG Protocol -standardissa päästöt jaetaan kolmen sovellusalaan eli ’Scopeen’ seuraavasti:

Scope 1:
Yrityksen omien toimintojen suorat päästöt, kuten energiantuotantoon käytettävien polttoaineiden päästöt. Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen omistamien tai hallitsemien toimintojen suorista päästöistä ja näitä päästöjä yritys pystyy helpoiten hallitsemaan.

Scope 2: 
Kattaa kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta, esimerkiksi sähkö, kaukolämpö tai -viilennys.

Mikäli yritys tuottaa itse osan käyttöenergiastaan, huomioidaan tästä tuotannosta aiheutuvat päästöt osana yrityksen Scope 1 -päästöjen laskentaa.

Scope 3:
sisältää kaikki epäsuorat päästöt, joita syntyy läpi arvoketjun. Esimerkiksi hankinnoista aiheutuvat päästöt, kuljetusten päästöt, jätteiden käsittelyn päästöt sekä tuotteiden käytön päästöt.

Scope 3 -päästölähteet eivät siis suoraan ole yrityksen hallinnassa. Scope 3 -päästöt ovat tyypillisesti kaikkein suuremmat kasvihuonekaasupäästöt yrityksen toiminnassa.

On tärkeää huomata, että Scope 3 kattaa laajemmin koko arvoketjun, ei vain tuotanto- tai toimitusketjua. Esimerkiksi tuotteen loppukäyttäjän eli asiakkaan tuotteen käytöstä aiheuttamat päästöt huomioidaan Scope 3 -raportoinnissa. Päästövähennyksiä voidaan saavuttaa perehtymällä siihen, millä tavoin asiakas käyttää tuotetta sekä tekemällä yhteistyötä asiakkaiden kanssa tuotteen käytön päästöjen minimoimiseksi.

Arvoketju ja toimitusketju – kaksi näkökulmaa samaan kokonaisuuteen

• Arvoketju (Value Chain) kuvaa hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe lisää tuotteen arvoa.
• Toimitusketju (Supply Chain) kuvaa kaikkien toimintojen kokonaisuutta, jossa tavarat liikkuvat raaka-ainevaiheesta tuotteen loppukäyttäjälle asti.

Scope 3 -päästöt kattavat molemmat näkökulmat. Ne syntyvät sekä tuotannon ylävirrassa että alavirrassa. Tämä tarkoittaa, että myös asiakkaan tuotteen käytöstä aiheutuvat päästöt kuuluvat Scope 3 -raportointiin.

Yritys voi siis saavuttaa päästövähennyksiä yhteistyössä asiakkaidensa ja toimittajiensa kanssa esimerkiksi kehittämällä tuotteita, jotka kuluttavat vähemmän energiaa käytön aikana tai hyödyntämällä kierrätettyjä materiaaleja.

Scope 3 -päästölähteet

Sovellusalassa 3 tunnistetaan yhteensä 15 päästölähdeluokkaa, jotka jaetaan kahteen ryhmään:

Ylävirran päästölähteet
Tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa ja prosesseissa syntyvät päästöt ennen kuin yritys vastaanottaa tuotteen, kuten materiaalin tai raaka-aineen:

1. Ostetut tuotteet ja palvelut,
2. Pääomahyödykkeet (Nämä ovat pitkäaikaiseen käyttöön hankittuja tavaroita, tuotteita tai palveluita. Esimerkiksi investointi uuteen tuotantotilaan.)
3. Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot (ei Scope 1 tai 2),
4. Ylävirran kuljetukset ja jakelu,
5. Toiminnasta syntyneet jätteet,
6. Liikematkustus,
7. Työmatkaliikenne,
8. Vuokratut hyödykkeet.

Alavirran päästölähteet
Toiminnot ja vaikutukset sen jälkeen, kun yritys on myynyt valmistamansa tuotteen eteenpäin. Päästöt muodostuvat esimerkiksi tarkasteltavan yrityksen valmistamien tuotteiden kuljetuksista ja käytöstä​:

9. Alavirran kuljetukset ja jakelu,
10. Myytyjen tuotteiden jatkokäsittely (tällä tarkoitetaan, että yritys valmistaa esimerkiksi raaka-ainetta, josta toinen yritys valmistaa lopullisen tuotteen),
11. Myytyjen tuotteiden käyttö,
12. Myytyjen tuotteiden elinkaaren lopun käsittely,
13. Ulos vuokrattu omaisuus (päästölähteestä käytetään myös nimitystä: ’alavirran vuokrattu omaisuus’),
14. Franchising,
15. Sijoitukset.

Miksi Scope 3 on niin merkittävä?

Scope 3 -päästöt voivat muodostaa yli 80 % yrityksen koko hiilijalanjäljestä.
Niiden hallinta vaatii koko arvoketjun huomioimista ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

Siksi MINCA-hankkeen välineet on suunniteltu tukemaan yrityksiä juuri näissä vaiheissa aina peruskäsitteistä käytännön vähennystoimiin.

Scope 3 -raportoinnin vaatimukset ja mahdollisuudet: CSRD ja VSME

CSRD – kestävyysraportointidirektiivi

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi, joka vaatii yrityksiä raportoimaan toimintansa ympäristövaikutuksista, kuten kasvihuonekaasupäästöistä.

Laajemmin raportointi kattaa yrityksen toiminnan vaikutukset kolmella alueella (ESG-raportointi):
– Ympäristö (Environmental)
– Yhteiskunta (Social)
– Hallinto (Governance)

Direktiivin tavoitteena on parantaa yritysten toiminnan tietojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta koko EU:n alueella.

CSRD-kestävyysraportointi perustuu ESRS-standardeihin (European Sustainability Reporting Standards), joita on yhteensä 12.

Näistä Scope 3 -päästöjen kannalta merkittävimmät ovat:

– ESRS E1: Ilmastonmuutos, joka nimensä mukaisesti liittyy ilmastonmuutoksen hillintään ja yrityksen energiankulutukseen. ESRS E1 sisältää yli 200 datapistettä tiedonantovaatimuksina.

– ESRS E5: Resurssien käyttö ja kiertotalous, johon kuuluvat tuotantoon liittyvät resurssien sisään- ja ulosvirrat sekä jätteet.

Direktiivin kansallisen toimeenpanon myötä myös pk-yritysten odotetaan lisäävän vastuullisuusraportointiinsa Scope 3 päästöjen osuuden.

CSRD:n tilanne vuonna 2025

Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2025 EU-komission ehdotuksen, jonka mukaan:

• Kestävyysraportointivelvoitteiden laajentamista pienempiin yrityskokoluokkiin lykätään kahdella vuodella.
• Lisäksi on esitetty ehdotus direktiivin muuttamiseksi niin, että direktiivin raportointivelvoitteet rajattaisiin yrityksiin, joilla on
  • yli 1000 työntekijää ja
  • liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa.

Toisin sanoen on ehdotettu, että useimmat pk-yritykset jäisivätkin toistaiseksi CSRD-raportointivelvoitteiden ulkopuolelle. Tämän ehdotetun rajauksen toteutuminen jää nähtäväksi.

Käytännössä kuitenkin monet suuret yritykset edellyttävät jo nyt toimittajiltaan Scope 3 -tietoja, joten pk-yritysten on usein tarpeen valmistautua raportointiin vapaaehtoisesti.

VSME – vapaaehtoinen raportointistandardi pk-yrityksille

VSME (Voluntary reporting standard for SMEs) on pk-yrityksille kehitetty vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi, jota voivat hyödyntää yritykset, joiden ei kokonsa tai yritysmuotonsa vuoksi tarvitse raportoida CSRD-direktiivin mukaisesti.

Standardin avulla pk-yritykset voivat esittää ympäristö- ja vastuullisuustietoja rakenteisesti ja vertailukelpoisesti esimerkiksi suurten asiakkaidensa, yhteistyökumppaneiden tai rahoittajien tarpeisiin.

VSME-raportoinnissa yritys valitsee tarpeisiinsa sopivat raportoinnin alueet kahdesta moduulista:

1. Perustaso (Basic module) kattaa raportoinnin minimivaatimukset.

2. Kattavan tason raportointi (Comprehensive module) sisältää laajemmat raportointikriteerit ja kohdentuu sisällöltään yhteistyökumppaneita ja rahoittajia varten.

VSME toimii siten myös ensiaskeleena kohti CSRD-vaatimuksia ja sen avulla pk-yritys voi oppia keräämään, jäsentämään ja esittämään päästötietoja systemaattisesti.

Miten MINCA tukee yrityksiä tässä muutoksessa?

Scope3.fi on MINCA-hankkeessa kehitetty avoin palvelukokonaisuus, joka kokoaa yhteen Scope 3 -raportointia tukevat työkalut, oppaat ja esimerkit. Palvelu auttaa yrityksiä hahmottamaan, mistä epäsuorat päästöt syntyvät ja miten niiden tunnistamiseen, seurantaan ja kehittämiseen voi edetä vaiheittain.

Esittelyvideo antaa kokonaiskuvan palvelun sisällöistä ja siitä, miten Scope3.fi tukee yrityksiä raportointivaatimuksiin valmistautumisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä.

MINCA-hankkeen työkalut auttavat yrityksiä ymmärtämään, mitä Scope 3 -raportointi tarkoittaa omassa toiminnassa ja miten siihen voi valmistautua käytännönläheisesti.

• Työkalu 1 (Opi perusteet) ja tämä opas auttavat hahmottamaan raportointivelvoitteiden periaatteet.
• Työkalu 2 (Tunnista ja raportoi arvoketjusi päästöt) tukee arvoketjun päästölähteiden tunnistamista ja tietojen kokoamista.
• Työkalu 3 (Vaikuta ja kehitä) ja Case-kirjasto näyttävät, miten yritykset voivat hyödyntää raportointitietoa toiminnan kehittämisessä ja viestinnässä.

Näin raportointi muuttuu velvoitteesta mahdollisuudeksi ja keinoksi tehdä omasta liiketoiminnasta läpinäkyvämpää, tehokkaampaa ja kilpailukykyisempää.

Vihreä innovaatio toimitusketjuissa

Mitä vihreä innovaatio tarkoittaa?

Vihreällä innovaatiolla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään kehittämään uusia tai paranneltuja tuotteita, palveluita tai prosesseja siten, että niiden tuottaminen tai käyttö säästää ympäristöä.  Se voi kohdistua yrityksen koko arvoketjuun (tuotantoon, hankintoihin, logistiikkaan ja asiakasyhteistyöhön).

Kun vihreä innovaatio kohdistuu erityisesti tuotanto- ja toimitusketjujen hallintaan, puhutaan Green Supply Chain Management -innovaatiosta.

Tämä lähestymistapa muodostaa myös MINCA-hankkeen käytännön kehitystyön perustan.

Green Supply Chain Management -innovaation viisi ulottuvuutta

MINCA-hankkeessa sovellettava viitekehys perustuu Feng, Lai & Zhu (2022) tutkimukseen, jonka mukaan vihreä toimitusketjuinnovaatio voidaan jakaa viiteen toisiinsa liittyvään osa-alueeseen. Nämä teemat on huomioitu Scope3-casekirjaston kuvauksissa ja AI-työkaludemossa “Vaikuta ja kehitä” (Työkalu 3).

1. Sisäisen ympäristön hallinta

Yrityksen oma ympäristöjohtaminen ja toimintatavat, joilla parannetaan ympäristönsuojelun tasoa. Siihen kuuluu esimerkiksi ympäristöystävällisempien tuotantovälineiden ja resurssien käyttö sekä päätöksenteon tukeminen investoinneissa vihreisiin teknologioihin.

Esimerkkejä:
– Ympäristöjärjestelmiin (esimerkiksi ISO 14000 -standardiperheeseen) liittyvät käytännöt.
– Ympäristöjärjestelmien (EMS) käyttöönoton edistäminen yrityksen toiminnassa
– Kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) soveltaminen.

2. Vihreät hankinnat

Toimittajiin, materiaaleihin ja hankintaprosesseihin liittyvät ympäristöjohtamisen käytännöt. Tässä teemassa tarkastellaan, miten yritys voi vähentää hankintojensa ympäristövaikutuksia esimerkiksi toimittajavalintojen ja auditointien kautta.

Keskeisiä kehittämisalueita ovat ympäristöauditointi ja ympäristömerkkien hyödyntäminen. Työkalulla tarjotaan tietoa, jonka avulla potentiaalisista toimittajista voidaan valita vähäpäästöisin vaihtoehto analysoimalla alihankkijoiden omien toimitusketjujen päästöjä.

3. Varastokierto

Varastossa olevien resurssien tehokas käyttö ja kierto.

Teemassa käsitellään resurssien talteenottoa, kuten käyttöiän lopussa olevien tuotteiden, käyttämättä jääneiden laitteiden ja materiaalien uudelleenkäyttöä ja seurantaa käyttöajan ja sijainnin perusteella.

Tavoitteena on edistää resurssien uusiokäyttöä ja kierrätystä sekä vähentää varastoinnin aiheuttamia päästöjä.

Tämä vastaa myös kiertotalouden periaatteita, joissa pyritään suljettuihin materiaalikiertoihin ja jätteettömään tuotantoon (ESRS E5 -teema).

4. Asiakasyhteistyö

Asiakkaiden osallistaminen yhteistyöllä, tietoisuuden lisäämisellä, kampanjoilla ja muilla toimenpiteillä vähäpäästöisyyden edistämiseksi asiakkaalle myydyn tuotteen käytössä. 

Tämän kautta asiakkaat voivat tehdä jatkossa kestävämpiä valintoja esimerkiksi suosimalla ympäristöystävällisempiä tuotteita, kuten kierrätettyjä tuotteita tai paikallisesti tuotettuja materiaaleja.

Asiakasyhteistyö on keskeinen väline myös Scope 3 -päästöjen alavirran vähentämisessä, koska se vaikuttaa suoraan tuotteen käytönaikaisiin päästöihin.

5. Ekosuunnittelu

Tässä teemassa tarkoitetaan ympäristöystävällistä tuote- tai prosessisuunnittelua, joka perustuu esimerkiksi asiakkaan käyttäytymisen ja käyttötapojen simulointiin.

Kun tiedetään, miten eri asiakasryhmät käyttävät tuotetta tai palvelua, sen ominaisuuksia voidaan kehittää vähäpäästöisemmiksi.

Ekosuunnittelussa tunnistetaan uudenlaista toimintaa, joka
– minimoi materiaalien ja energian kulutuksen,
– helpottaa komponenttien materiaalien ja osien uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja talteenottoa,
– sekä vähentää vaarallisten ainesosien käyttöä valmistusprosessissa.

Tämä lähestymistapa tukee tuotteiden elinkaaren aikaisten päästöjen minimointia ja vastaa yleisesti EU-tasoista kestävän tuotepolitiikan kehityssuuntaa.

Miten vihreä innovaatio tukee Scope 3 -päästöjen hallintaa?

Vihreä innovaatio tarjoaa yrityksille konkreettisia keinoja vähentää Scope 3 -päästöjä käytännössä. Se ei tarkoita pelkästään ympäristötoimia, vaan myös liiketoiminnan kehittämistä ja kilpailukyvyn vahvistamista.

Kun yritys tunnistaa, missä arvoketjun vaiheissa syntyy eniten päästöjä, se voi kehittää ratkaisuja, jotka
– parantavat resurssitehokkuutta,
– vähentävät kustannuksia ja
– luovat uusia yhteistyömahdollisuuksia sidosryhmien kanssa.

MINCA-hankkeen yhteys vihreään innovaatioon

MINCA-hankkeessa vihreän innovaation periaatteet konkretisoituvat kolmessa työkalussa (Opi perusteet, Tunnista ja raportoi arvoketjusi päästöt sekä Vaikuta ja kehitä).

Näiden työkalujen avulla vihreän innovaation viisi ulottuvuutta tuodaan käytäntöön johtamisesta ekosuunnitteluun.

Lähteet

Feng, Lai & Zhu (2022): ”Green supply chain innovation: Emergence, adoption, and challenges”.

GHG Protocol. Corporate value chain (Scope 3) accounting and reporting standard. World Resour. Inst. World Bus. Council Sustain. Dev. 2011.